Sunnuntai jenkkilässä

Meidän lemmikkiorava etupihalla.

Teimme pienen road-tripin tuonne "valtojen" puolelle sunnutaina ja mukavaa oli. Vuokrasimme kaksi autoa ja meitä suuntasi kahdeksi henkilöä kohta rajaa. Autojen vuokraus on suhteellisen edullista ja hintaa tuli autolle noin 8$ (55€) + polttoaineet. Jenkkilän puolella polttoaine on Suomalaisen silmin aivan törkeän halpaa. Gallona maksoi 2.65$ eli litra 0.69$ = 0.48€ !! Kanadassa polttoaine on "törkeän" kallista, kun se maksaa 0.97$ = 0.65€/litra. Onneksi fiksuina tankkasimme Jenkkilän puolella, niin tuli niin paljon edullisemmaksi!

Polttoainetta sporttijapskiin!

Sitten itse reissuun. Lähdimme aamulla aikaiseen hakemaan autoja, mutta heti tuli ongelmia, kun minulla ei ollut kansaivälistä ajokorttilupapaeriahärdelliä! Hankkikaa se ennen kun tulette Ameriikkaan niin pääsee paljon helpommalla. Onneksi Sandralla ja Philippillä oli kv-luvat, joten tunti aikataulusta myöhässä baanalle.

On the road.
Tietulli tietenkin.

Welcome!

Pikkujono passintarkastukseen.

Jenkeillä ja Kanadalaisilla on vähän keskenään tämmöinen Suomi - Ruotsi suhde. Paitsi rajanylitys ei ole ihan niin jouhevaa kuin Suomesta Ruotsiin! Jonotuksen jälkeen meilät katsottiin passit, kyseltiin mihin menossa, miksi, mistä tulossa jne.. Sitten meidät ohjattiin tarkastukseen ja siellä auto syynättiin ja me täyttelimme silläaikaa VISA-hakemukset. Taas kyseltiin mistä tulossa, ketä olemme, miten pitkään oltu Kanadassa, mistä tunnemme toisemme, olemmeko terroristeja, rikollisia, tuomittuja konnia jne jne... Onneksi oli mukava tullimies ja pienellä huumorilla säestettynä pääsimme jatkamaan matkaa. Kuulemma rajalla ovat aika tiukkapipoisia, mutta onneksi ei sattunut meidän kohdalle.

Täällä ei hidastella!
Kanadalainen talvirengas. Muistuttaa kummasti kotimaista kesärengasta... On täällä joillakin kitkoja alla sentään.

Suomalaisten ei kannata paljoa valitella teiden kunnosta tänne verrattuna. Kanadan puolella tiet ovat vielä inhimillisessä kunnossa, mutta tois puol jokkee teiden kunto oli jotain aivan uskomatonta. Taas yksi Ameriikan myytti rikottu ja syy miksi täällä ajetaan isoilla autoilla. En ole Suomesta vielä noin huonokuntoista moottoritietä löytänyt, kuin jenkeissä! Eron huomasi heti kun raja ylitettiin.

Vain vähän korjailtua tietä ja nopeusrajoitus karvan alle 120km/h!

Ahaa ruokaa! Hyvä tietää. Näitä kylttejä oli jatkuvalla syötöllä! EI ihme että Amerikka lihoo. Bensa-asemia oli paljon harvemmin, mutta ruokaa saa aina!
Muutenkin matkalla oli hauskoja liikennemerkkejä. Esimerkiksi tietyömaan kohdalla "Jos tapat työntekijän saat sakkoa 7500$ + 15 vuotta linnaa" ja vankilan kohdalla "vankila-alue, älä ota liftareita kyytiin!"

Ja sitten Wendy´s hampparit naamaan.

Ostari mihin menimme oli joku ketjutyyppinen ratkaisu. Aivan jumalattoman iso alue ja se oli ns. ulkomallia. Eli kauppojen välillä käveltiin ulkona. Hinnat olivat todella paljon edullisempia ja samaa Kiinakamaa kuin kotimaassakin. Esimerkkinä TOmmy Hilfigerin tuotteet maksoivat dollareissa puolet siitä mitä ne Suomessa maksaa! Silti ei tullut kauheasti törsättyä, mutta likat ostivat sitäkin enemmän. Täällä on vielä semmoinen hieno käytyäntö, että et saa ostaa yli 200$ tuotteita, jos viet ne Kanadaan. Pelkäävät varmaan, että porukka myisi ne Kanadassa voitolla. Heh hulluja nämä Ameriikkalaiset :) Itse en yltänyt edes tuohon 200$, joten minulla oli sitten yksi sporttipuku kokoa S ja yhdet lenkkarit kokoa 42, kun rajalle mentiin. Mutta eipä ne siellä suuria tutkineet, mutta muutama fiksu kysymys taas tuli.

Likat ostarilla ja taustalla näkyi vähän kauppaa. ja se jatkui ja jatkui ja jatkui..

Tämmöistä tänään ja uusia reissuja on jo tiedossa. Ensin lähdetään vähän pohjoiseen ja sitten vähän etelään, mutta niistä lisää ensi kerralla.